Historiapläjäys ja onko Vietnamissa rantoja?

Kaikissa hautakivissä lukee "Marttyyri, tuntematon", Vietnamin sodassa kuolleiden tuntemattomien sotilaiden hautoja.

Päätettiin ruotsalaisten kanssa lähteä selventämään hiukan Vietnamin historiaa retkelle Vietnamin sodan demilitarisoidulle vyöhykkeelle, joka jakoi maan kahtia Pohjois- ja Etelä-Vietnamiin (kommunistit vs ei-kommunistit) Genevessä laaditun rauhansopimuksen mukaisesti. Vietnamin sotaan liittyvä historia ei ole ihan hallussa, enkä ala sitä tässä referoimaan, lukekaa Wikipediasta. Sodan osapuolia olivat kuitenkin aluksi Vietnam ja Ranska ja myöhemmin USA. Oikeasti alue ei ollut aseeton alue, vaan jenkkien osallistuttua sotaan, käytiin juuri tällä alueella sodan pahimmat taistelut ja aluetta pommitettiin raskaasti. Kerrankin sattui oppaaksi erinomainen vanhempi herrasmies, joka kertoi olevansa kotoisin juuri lähikylästä ja kuvaili henkilökohtaisestikin sodan kauhuja.

Sillan sininen osa on pohjoista, keltainen etelää. Etelän päässä näkyy sodan muistomerkki.

Sain tässä männä viikkona vatsapöpön, luonnollisesti turrealueen turreravintolasta, joten jouduin jo ekan kerran saikuttelemaan harkasta. Ja koska viikko oli jälleen raskas ja maha epäkunnossa, päätin ottaa lennot etelään Vietnamin "paratiisisaarelle" Phu Quocille pitkäksi viikonlopuksi. Saari on Vietnamin suurin, mutta ehdin kuitenkin mopoilla sitä melkomoisen määrän (koska ajoin tietty harhaan ja tuli vedettyä ylimääräiset 30km). Ja eräälle blogin lukijalle ja asiaa pohtineelle tiedoksi: Vietnamissa on rantoja.

Phu Quocin koira (Phu Quoc ridgeback), joka on kuulemma ihan oikea, oma koirarotunsa (kovin on monennäköistä haukkua saman rodun sisällä...). Kuuluu samaan "heimoon" kuin rhodesiankoira ja tunnusomaista näille molemmille on selän kuvio, jossa karvat kasvaa vastakarvaan. Koiralla on kuin irokeesi, joka tässä tällä pikkuhemmolle vähän jo näkyykin.

Toinen, samaisen rodun erinäköinen edustaja...

Osa rannoista täällä on todella roskaisia, muovia rannat täynnä. Täällä on nyt hiljainen sesonki, mikä tekee matkailusta miellyttävää, mutta sää on välillä arvaamaton ja erityisesti länsirannikolla meri on todella levoton ja aallot on suuria.

Iltatorilla merenelävistä nauttimassa.

Pakko kertoa vielä sattumus tältä saarilomaltani koskien hotellia, johon majoituin. Kirjoitin eilen Tripadvisoriin arviota hotellista, vaikka oleskelu ei ollut vielä päättynytkään. Minulla on ajoittain tapana arvostella majapaikkoja, joissa olen majoittunut, yleensä silloin kun kyseessä on ollut todella hyvä tai todella huono paikka. En ole useinkaan kuitenkaan ole tullut ajatelleeksi palvelun valtaa, sekä hyvässä että pahassa. Nyt majapaikkani oli oikein mukava, mutta sijainti sellainen, että läheisen clubin desibeleillä 90 soitettu musiikki kantautui sinne todella tehokkaasti. Onneksi lopettivat soittamisen ennen puolta yötä, mutta onhan tuo jonkin verran häiritsevää jos ei tuollainen meno kiinnosta. No, tänään olin sitten uima-altaalla viettämässä päivää, kun hotellin joksikin johtajaksi esittäytynyt ystävälllinen nuori herra tuli keskustelemaan kanssani. Olivat jo ehtineet lukea arvosteluni (ilmeisesti nimimerkkini ei ole kovin omaperäinen) ja olivat kovin pahoillaan metelistä. Kerroin heille toki, ettei asia toki ole heidän vikansa, minkä olin sanonut myös hyvin ystävällisessä arvotestelussanikin, jossa lähinnä kritisoin ainoastaan hotellin sijaintia clubin läheisyydessä. Johtaja kertoi, että antamani kolme tähteä viidestä Tripadvisorissa olivat todella haitallinen arvio heille ja siksi he haluaisivat hyvittää minulle 30 prosenttia maksamastani huoneen hinnasta ja sen lisäksi tarjosivat minulle siirtoa toiseen hotelliin, johon musiikin ei pitäisi niin kuulua. Ja tämä tietenkin vienon toivomuksen kera, että poistan arvioni palvelusta. Minähän en ole koskaan väittänyt olevani lahjomaton, joten mikäs siinä, ajattelin, hyvähän tällä reissulla on testata myös toista hotellia, jos nimittäin vaikka vielä palataan. Ja näin minut siirrettiin toiseen hotelliin heidän kustannuksellaan, hyvitettiin osa maksamastani huonehinnasta ja vielä syömäni ateriat hotellin ravintolassa. Kuulemma olisi minibaarikin mennyt siihen samaan, mutta harmi kun en sitä tiennyt enkä siten ollut ehtinyt sitä tyhjäksi juoda. Joten nyt ollaan vika yö toisessa majapaikassa ja mukavalta näyttää. Ja tokihan minä näinkin hyvin lahjottuna poistin tietenkin murskaavan arvioni.